Olen tästä maininnut useamman kerran. Meidän yksi akilleen kantapää on noi keppien avokulma-aloitukset. Kisaradalla moisen nähdessäni saan aina hirveän masennuskohtauksen ja koko kisafiilis tuntuu kaatuvan siihen :(
Olen näitä vannonut harjoittavani Inton kanssa ja jopa uhonnut oppettavani moisen... Tänään jopa onnistuttiin harjoittelemaan tätä asiaa.
Tehtiin tätä niinkuin ranskalainen Gregory Bielle-Bidalot meitä kehoitti. Laitoin avokulmasta lähestyttäessä oikean välin löytämistä helpoittamaan pari hyppysiivekettä. Alkuun Into meni ok. Sitten se jotenkin onnistui hyppäämään siivekkeiden rakojen välistä (tätä mä en käsitä, sillä se rako on niin pieni...ja renkaastakaan ei aina tahdo onnistua menemään...). Sitten alkoi sujua.
Ekana oli kaksi siivekettä peräjälkeen ja vähennettiin yhteen. Otettiin sekin pois ja Into löysi oikean välin :O...eikä vain yhtä, vaan usean kerran. (tehtiin kuudella kepillä)
Suurin osa oikein, vain pari virhettä...USKOMATONTA...
Loppuun otin vielä kaksi kertaa. Ne on videolla. Ne otettiin täydellä 12 kepillä. Laitan ne tänne. Laittakaa mute päälle, ette kestä kuunnella videota.
http://www.youtube.com/watch?v=IZbhRZ11rvk
http://www.youtube.com/watch?v=0XkpDqKwUs8
Tämä vakuuttaa minut, että joskus kannattaa ehkä treenata vaikeita asioita... Ehkä toi painajainen muuttuu pian joksikin ihan muuksi :)
torstai 14. maaliskuuta 2013
lauantai 9. maaliskuuta 2013
Hyvinkää 9.3.2013
Oi voi...voisin hehkuttaa ja huutaa. Niin siinä kävi. Tule pois kotitanhuvilta, varsinkin omalta hallilta jossa koirasi osaa käyttäytyä maailman huonoiten.
Janin veljen tyttö pääsee huomenna ripille. Tulimme juhlimaan. Jo perjantaina...koska tänään oli kisat Hyvinkäällä...
Eka rata. Tein oikein hyvän ratasuunnitelman ja päädyin siihen ratkaisuun että kyllä Into lähtee mun ohjauksen mukaan. Ei lähtenyt. Väärä putkenpää ja hyl. Muuten ihan huippurata.
http://www.youtube.com/watch?v=_3r_1CyNqNQ
Jani päätti sitten muuttaa ohjaustaan. Tämä tapahtui rataantutustumisen jälkeen. Päätti ohjata kepit putken toiselta puolelta. Huono päätös...surkea. Iisa päätti mennä keinulle :( Ohjaajan moka. Iisa meni muuten LOISTAVASTI koko muun radan <3!
http://www.youtube.com/watch?v=hKxwCDXhGL8
Tokalla radalla ME TEHTIIN INTON KANSSA NOLLA!!! Keppien aloitus oli meidän painajainen. Avokulma. Ja vielä pussista. Mietin ja pähkäilin. Halusin että ei kävisi niinkuín yleensä. Nämä kohdat on ne jotka vie meidät tosi huonoihin suorituksiin. Tein sitten niin, että päädyin ohjaamaan todella epäloogisesti ulkokautta. Noh, se toimi. Into teki kepit oikein.
Into teki muunkin radan oikein. Me tehtiin meidän eka nollatulos ikinä. Ja mikä uskomattominta. Me oltiin siljalla 3, reilun 40 koirakon joukosta... Into sai A-sertin, sen valiokello lähti tikittämään... Kaikki mahdollinen tapahtui. Uskomatonta. Toi koira on niin hieno, se on niin vain minun Into <3!
http://www.youtube.com/watch?v=gEL5_znXq8o
Jani hyllytti Iisan kanssa tämän radan. NIIIIIN pieni ohjausvirhe, mutta niin hienoa menoa. Voi ei noi mun rakkaat <3!
http://www.youtube.com/watch?v=hKxwCDXhGL8
Hyppyradalla tehtiin Inton kanssa tyhmiä virheitä... Mulle kasaantui tietenkin noi tuplanolla-paineet (ihan oikeesti, tommoinen vaatii jo niiiiiin täydellistä suoritusta)... ja Iisa ja Jani eivät tehneet yhteistyötä. Iisa oli jotenkin aika väsynyt ja vetämätön. Koska kisat oli aamulla, en antanut sille ruokaa. Se ehkä vaikutti osittain asiaan. Noh, tähänkin tietää tehtä muutoksia.
http://www.youtube.com/watch?v=pPkz-HKzmTg
http://www.youtube.com/watch?v=j68uzccS8ig
Summa Summarum: Into on tehnyt ensimmäisen nollansa kolmosten agilitykisoissa. Nyt sain uskottavuutta sille, että me voidaan tehdä niitä myös jatkossa.
...ja jatkoa seuraa... toivottavasti!
Janin veljen tyttö pääsee huomenna ripille. Tulimme juhlimaan. Jo perjantaina...koska tänään oli kisat Hyvinkäällä...
Eka rata. Tein oikein hyvän ratasuunnitelman ja päädyin siihen ratkaisuun että kyllä Into lähtee mun ohjauksen mukaan. Ei lähtenyt. Väärä putkenpää ja hyl. Muuten ihan huippurata.
http://www.youtube.com/watch?v=_3r_1CyNqNQ
Jani päätti sitten muuttaa ohjaustaan. Tämä tapahtui rataantutustumisen jälkeen. Päätti ohjata kepit putken toiselta puolelta. Huono päätös...surkea. Iisa päätti mennä keinulle :( Ohjaajan moka. Iisa meni muuten LOISTAVASTI koko muun radan <3!
http://www.youtube.com/watch?v=hKxwCDXhGL8
Tokalla radalla ME TEHTIIN INTON KANSSA NOLLA!!! Keppien aloitus oli meidän painajainen. Avokulma. Ja vielä pussista. Mietin ja pähkäilin. Halusin että ei kävisi niinkuín yleensä. Nämä kohdat on ne jotka vie meidät tosi huonoihin suorituksiin. Tein sitten niin, että päädyin ohjaamaan todella epäloogisesti ulkokautta. Noh, se toimi. Into teki kepit oikein.
Into teki muunkin radan oikein. Me tehtiin meidän eka nollatulos ikinä. Ja mikä uskomattominta. Me oltiin siljalla 3, reilun 40 koirakon joukosta... Into sai A-sertin, sen valiokello lähti tikittämään... Kaikki mahdollinen tapahtui. Uskomatonta. Toi koira on niin hieno, se on niin vain minun Into <3!
http://www.youtube.com/watch?v=gEL5_znXq8o
Jani hyllytti Iisan kanssa tämän radan. NIIIIIN pieni ohjausvirhe, mutta niin hienoa menoa. Voi ei noi mun rakkaat <3!
http://www.youtube.com/watch?v=hKxwCDXhGL8
Hyppyradalla tehtiin Inton kanssa tyhmiä virheitä... Mulle kasaantui tietenkin noi tuplanolla-paineet (ihan oikeesti, tommoinen vaatii jo niiiiiin täydellistä suoritusta)... ja Iisa ja Jani eivät tehneet yhteistyötä. Iisa oli jotenkin aika väsynyt ja vetämätön. Koska kisat oli aamulla, en antanut sille ruokaa. Se ehkä vaikutti osittain asiaan. Noh, tähänkin tietää tehtä muutoksia.
http://www.youtube.com/watch?v=pPkz-HKzmTg
http://www.youtube.com/watch?v=j68uzccS8ig
Summa Summarum: Into on tehnyt ensimmäisen nollansa kolmosten agilitykisoissa. Nyt sain uskottavuutta sille, että me voidaan tehdä niitä myös jatkossa.
...ja jatkoa seuraa... toivottavasti!
sunnuntai 3. maaliskuuta 2013
Kotikisat 3.3.2013
Kovasti näitä odotettiin.
Tuloksellisesti meni meidän perheenä reilusti plussan puolelle. Yksilöitettynä ei niinkään...
Mutta se tärkein. Jani ja Iisa tekivät tuplanollan. Eka rata oli outo...siellä olisi löytynyt kiellon paikkoja ja yhdestä sellaisen tuomari näytti, mutta loppujen lopuksi sen kuitenkin poisti. Tulos oli nolla, voittonolla. Medejä reilut 30 ja ainut nollatulos... Janin ja Iisan puolesta upeaa, meidän muiden luokkaan osallistuneiden puolesta ei niin mairittelevaa.
http://www.youtube.com/watch?v=NIEvy050EYk Iisa
http://www.youtube.com/watch?v=rB_7TN-oS90 Into
Into oli ihan omalla radallaan. Niinkuin Sutisen Piia mulle mainitsi, teimme eri rataa... Huoh. Se ehkä kerää tuolla kotihallissa oikein superhyperextra kierrokset eikä se kuuntele mua yhtään. Tuntuu jotenkin, että se muualla on edes jotenkin hallinnassa. Tai sitten mä itse jännitän enemmän tai jotain. Aivan luokatanota oli meidän meno. Lentokeinun jälkeen olis pitänyt lopettaa (seuraavalla radalla arpoo hirveästi keinua), mutta onneksi tein sen edes ton törkeän puomin jälkeen.
Tokalla radalla Iisa jatkoi huippumenoaan. Nyt tekivät sellaisen radan, joka ei jättänyt kysymysmerkkejä. Hienoa menoa, hyvät kontaktit. Yhteistyötä. Sijoitus 2. Tämän radan voittivat ansaitusti Anna ja Raiku. Wau! Siinä se on parivaljakko joka kisaa jossain vaiheessa siellä ihan huipulla. Niin upeaa työtä... ONNEA!
Me sitten Inton kanssa taas tyhmäiltiin ihan urakalla. Se ei jostain syystä löytänyt putkea ja siinä se hyppi ja pomppi ja oli ihan "intona"...En mä mitään mahtanut... se oli taas hylätty rata ja tuntui ihan kamalalta. Mutta ONNISTUI SIINÄ YKSI KOHTA; PUOMIN KONTAKTI!!! Se oli Super! Kannatti otta syliin ekalla radalla! Wau!
http://www.youtube.com/watch?v=kkIE9cDpPZE Iisa
http://www.youtube.com/watch?v=dE-qe7ipMOk Into
Hyppyrata kolmantena. Meillä oli pitkä päivä takana ja ehkä osin sen piikkiin menee, vaikkakaan ei pitäisi. Iisa otti jo kolmannelle esteelle hylkäyksen kun Janilta unohtui ohjaus. Mutta hitto vie, miten noiden menemistä on tänä päivänä ilo katsella. Vakuuttavaa... Ja nyt kun on paikka sekä sm-karkeloihin että karsintoihin varmistettu, niin sinnehän me mennään. En ehkä olisi aloittaessani Iisan kanssa agilityn uskonut, että olen siinä kohtaa ketyn roolissa :-) Mutta näillä mennään ja siinä roolissa minut ensi kesänä nähdään :D... sillä vaikka jossain unelmissani olisin vielä elätellyt toiveita siitä, että Inton kanssa samoissa karkeloissa ehkä kisattaisiin, niin kyllä tämä päivä asetti realiteetit oikeisiin kohtiinsa.
Hyppyrata oli samanlainen fiasko kuin kaksi agirataa. En mä vaan saanut Intoa ohjattua. Videon katsomalla sen näkee. Ihan kamalaa menoa, ärsyttää edes katsoa. Alkoi jo masentaa ja veetuttaa... mutta...
http://www.youtube.com/watch?v=v_PgZQgyFEw Iisa
http://www.youtube.com/watch?v=qIXoAQo3mlQ Into
Ensi lauantaina kisataan Hyvinkäällä. Puolen tunnin harmistuksen jälkeen mieliala alkoi muuttua. Nyt me lähdtäänkin tekemään ihan älyttömän hyviä ratoja, ja kenties ehkä osataan jopa tehdä samaan rataa...? Se selviää vajaan viikon päästä.
Tähän viikkoon mahtui niin ihmeellisiä asioita, että tunteet heittelee ihan vuoristoratoja. Mutta sitä taidetaan kutsua elämäksi ?!?
Tuloksellisesti meni meidän perheenä reilusti plussan puolelle. Yksilöitettynä ei niinkään...
Mutta se tärkein. Jani ja Iisa tekivät tuplanollan. Eka rata oli outo...siellä olisi löytynyt kiellon paikkoja ja yhdestä sellaisen tuomari näytti, mutta loppujen lopuksi sen kuitenkin poisti. Tulos oli nolla, voittonolla. Medejä reilut 30 ja ainut nollatulos... Janin ja Iisan puolesta upeaa, meidän muiden luokkaan osallistuneiden puolesta ei niin mairittelevaa.
http://www.youtube.com/watch?v=NIEvy050EYk Iisa
http://www.youtube.com/watch?v=rB_7TN-oS90 Into
Into oli ihan omalla radallaan. Niinkuin Sutisen Piia mulle mainitsi, teimme eri rataa... Huoh. Se ehkä kerää tuolla kotihallissa oikein superhyperextra kierrokset eikä se kuuntele mua yhtään. Tuntuu jotenkin, että se muualla on edes jotenkin hallinnassa. Tai sitten mä itse jännitän enemmän tai jotain. Aivan luokatanota oli meidän meno. Lentokeinun jälkeen olis pitänyt lopettaa (seuraavalla radalla arpoo hirveästi keinua), mutta onneksi tein sen edes ton törkeän puomin jälkeen.
Tokalla radalla Iisa jatkoi huippumenoaan. Nyt tekivät sellaisen radan, joka ei jättänyt kysymysmerkkejä. Hienoa menoa, hyvät kontaktit. Yhteistyötä. Sijoitus 2. Tämän radan voittivat ansaitusti Anna ja Raiku. Wau! Siinä se on parivaljakko joka kisaa jossain vaiheessa siellä ihan huipulla. Niin upeaa työtä... ONNEA!
Me sitten Inton kanssa taas tyhmäiltiin ihan urakalla. Se ei jostain syystä löytänyt putkea ja siinä se hyppi ja pomppi ja oli ihan "intona"...En mä mitään mahtanut... se oli taas hylätty rata ja tuntui ihan kamalalta. Mutta ONNISTUI SIINÄ YKSI KOHTA; PUOMIN KONTAKTI!!! Se oli Super! Kannatti otta syliin ekalla radalla! Wau!
http://www.youtube.com/watch?v=kkIE9cDpPZE Iisa
http://www.youtube.com/watch?v=dE-qe7ipMOk Into
Hyppyrata kolmantena. Meillä oli pitkä päivä takana ja ehkä osin sen piikkiin menee, vaikkakaan ei pitäisi. Iisa otti jo kolmannelle esteelle hylkäyksen kun Janilta unohtui ohjaus. Mutta hitto vie, miten noiden menemistä on tänä päivänä ilo katsella. Vakuuttavaa... Ja nyt kun on paikka sekä sm-karkeloihin että karsintoihin varmistettu, niin sinnehän me mennään. En ehkä olisi aloittaessani Iisan kanssa agilityn uskonut, että olen siinä kohtaa ketyn roolissa :-) Mutta näillä mennään ja siinä roolissa minut ensi kesänä nähdään :D... sillä vaikka jossain unelmissani olisin vielä elätellyt toiveita siitä, että Inton kanssa samoissa karkeloissa ehkä kisattaisiin, niin kyllä tämä päivä asetti realiteetit oikeisiin kohtiinsa.
Hyppyrata oli samanlainen fiasko kuin kaksi agirataa. En mä vaan saanut Intoa ohjattua. Videon katsomalla sen näkee. Ihan kamalaa menoa, ärsyttää edes katsoa. Alkoi jo masentaa ja veetuttaa... mutta...
http://www.youtube.com/watch?v=v_PgZQgyFEw Iisa
http://www.youtube.com/watch?v=qIXoAQo3mlQ Into
Ensi lauantaina kisataan Hyvinkäällä. Puolen tunnin harmistuksen jälkeen mieliala alkoi muuttua. Nyt me lähdtäänkin tekemään ihan älyttömän hyviä ratoja, ja kenties ehkä osataan jopa tehdä samaan rataa...? Se selviää vajaan viikon päästä.
Tähän viikkoon mahtui niin ihmeellisiä asioita, että tunteet heittelee ihan vuoristoratoja. Mutta sitä taidetaan kutsua elämäksi ?!?
keskiviikko 27. helmikuuta 2013
Valmennusta ranskalaisopein :-)
Ilmoitin meidät jossain mielenhäiriössä Acen valmennukseen, jota tulivat vetämään ranskalaiset huippuosaajat; shelttiohjaaja Johann Canal ja bc-ohjaaja Gregory Bielle-Bidalot . Jani ei lähtökohtaisesti ollut kovin innostunut koko koulutuksesta, mutta eihän se kotiakkaan jäänyt :-)
La alkoi Gregin treenillä. Se sisälsi monta meille vaikeaa asiaa jotka vielä tuli tehdä meille suorastaan epätoivoisen vaikein kuvioin. Eikä se onnistunut...eihei. Kummaltakaan :(. "Ranskalainen pakkovalssi" jäi yhtä etäiseksi kuin se alunalkajeen tuntuikin. Tämän jälkeen suoranaisesti paska fiilis. Vaihdettiin sitten valmentajaa. Johannin rata tuntui heti siltä, että sen jopa jollain tavoin pystyisi suorittamaan. Melko alkuun minua neuvottiin tekemään joku outo ohjauskuvio (ei mitään käsitystä mikä sen nimi on tahi miten sen tein...) mutta SE TOIMI PAREMMIN KUIN LOISTAVASTI! En edes lähde sitä selittämään, koska en osaa...eikä sitä ole videolla. Sori.
Lauantain valmennus vei aikaa reilut 4,5h ja kyllä viimeistään yöllä jalat muistuttivat, että töitä oli tullut tehtyä :-) Mutta hyvällä tavalla!
Su aloitettiin samoin Gregin treenillä. Käytiin katsomassa mitä rata pitäisi sisällään ja oltiin valmiita lähtemään kotiin :( Kepeiltä koira putkeen joka oli suorana puomin alla...ja putken jälkeen hyppy takaakiertona. Eli koiran lähetys avokulmasta (meidän painajainen) kepeille. Keppisuoritus koiralla täysin itsenäinen keppien loppuun jolloin itse olet jo puomin "paremmalla" puolella kutsumassa koiraa putkeen... jne jne. Oikeasti, meitä suoranaisesti v#¤#"#i, kun näimme tämän.
MUTTA... toi toimi... Keppien avokulmiin saatiin hieman toisentyylinen ohje opetteluun, jota nyt voisin jatkossa kokeilla. Tuolla se ainakin toimi. Into veti kepit ihan itsenäisesti ja suoritti tehtävän oikein :-) Samoin Iisa. Ihan mieletöntä...
Koko tolla radalla saatiin aikaiseksi ihan mieletön onnistumisen fiilis. Uskomatonta miten se palkitsee varsinkin sen jälkeen kun olet valmiiksi siinä mielentilassa että mitään ei pystytä tekemään. Hyvä treeni. Oikein hyvä!
Ja vaihdettiin Johannin puolelle. Sunnuntain rata tuntui sille, ettei sitä pysty sisäistämään millään. Kinkkisiä kuvioita, joiden suorittamistapa tehtiin taas meille aivan uusin keinoin. Tahkottiin mutta saatiin onnistumisia. En mä ehkä lähtisi ihan ensi viikonloppuna moisia kuvioita kisaradoille kokeilemaan, mutta ihan hyviä juttuja... Ja näkee että kyllä Into tekee, kunhan vaan siihen luotan. Jotain vippauksia ja sylkkäreitäkin tuli tehtyä, vahingossa, mutta onnistuneesti :)!
Jani ja Iisa tekivät myös hienoa rataa. Janin pitää muistaa vaan ohjata loppuun asti ja Greg kehoitti Jania ohjaamaan Iisaa äänettömästi. Se toimikin. On se kumma, miten totakaan asiaa se ei voi kokeilla minun kehoituksesta, vaan tarvitaan mies ranskanmaalta tämä kertomaan ja kokeilemaan...
Nyt Janin vielä pitää sisäistää se, missä kohtaa Iisa tarvitsee suullisen käskytyksen äänettömän ohjauksen tueksi. Esim keppien aloitus on helpompaa, mikäli kuulee käskyn "kepit".
Seuraavissa pätkissä Inton viimeisen radan pätkiä. Keskityttiin nyt siis treenaamiseen eikä kummoisia ehditty kuvata. Parasta tässä on nähdä, että vaikka pitkät päivät ja pätkät on takana, niin koirat menevät ihan täpöllä siitä huolimatta :-) Iisan pätkät lisään myöhemmin.
http://www.youtube.com/watch?v=Mtn4Cu-tHk0&list=UUbkdQku_h80kJS1WIPBd-IA&index=4
http://www.youtube.com/watch?v=lLQbV7zErtg&list=UUbkdQku_h80kJS1WIPBd-IA&index=2
http://www.youtube.com/watch?v=-JoiJ_Ryxlk&list=UUbkdQku_h80kJS1WIPBd-IA&index=1
kaipa siihen valmennukseen pitää se yksi "kaikkensa antaneena" kaatuminen kuulua...
http://www.youtube.com/watch?v=2rBgKEvYctI&list=UUbkdQku_h80kJS1WIPBd-IA&index=3
Sunnuntainakin meni vajaa 5 tuntia hallilla ja kyllä tuntui jo illalla, että on tullut juostua:-)
Kaikeinkaikkiaan oikein kiva ja opettavainen valmennus. Sen verran omaa koiraani jo tuntevana, en ihan kaikkia asioita allekirjoita, mutta kyllä sieltä niitä hyviä oppejakin saatiin poimittua:) Kiitos kaikille asianosaisille.
Tällä hetkellä olen (taas) Flamingossa Vantaalla ja kateellisena katselin Janin lähettämiä kuvia koirista meidän uudella sohvalla. Että en jaksa edes odottaa että pääsen perjantain koeistumaan uuden ison sohvan...
Vaikka ei siinä välttämättä ehdi viikonloppuna aikaansa viettämään, sillä meillähän on KOTIKISAT:-) Ihan huippua!!! Niistä lisää varmaan ensi viikolla.
La alkoi Gregin treenillä. Se sisälsi monta meille vaikeaa asiaa jotka vielä tuli tehdä meille suorastaan epätoivoisen vaikein kuvioin. Eikä se onnistunut...eihei. Kummaltakaan :(. "Ranskalainen pakkovalssi" jäi yhtä etäiseksi kuin se alunalkajeen tuntuikin. Tämän jälkeen suoranaisesti paska fiilis. Vaihdettiin sitten valmentajaa. Johannin rata tuntui heti siltä, että sen jopa jollain tavoin pystyisi suorittamaan. Melko alkuun minua neuvottiin tekemään joku outo ohjauskuvio (ei mitään käsitystä mikä sen nimi on tahi miten sen tein...) mutta SE TOIMI PAREMMIN KUIN LOISTAVASTI! En edes lähde sitä selittämään, koska en osaa...eikä sitä ole videolla. Sori.
Lauantain valmennus vei aikaa reilut 4,5h ja kyllä viimeistään yöllä jalat muistuttivat, että töitä oli tullut tehtyä :-) Mutta hyvällä tavalla!
Su aloitettiin samoin Gregin treenillä. Käytiin katsomassa mitä rata pitäisi sisällään ja oltiin valmiita lähtemään kotiin :( Kepeiltä koira putkeen joka oli suorana puomin alla...ja putken jälkeen hyppy takaakiertona. Eli koiran lähetys avokulmasta (meidän painajainen) kepeille. Keppisuoritus koiralla täysin itsenäinen keppien loppuun jolloin itse olet jo puomin "paremmalla" puolella kutsumassa koiraa putkeen... jne jne. Oikeasti, meitä suoranaisesti v#¤#"#i, kun näimme tämän.
MUTTA... toi toimi... Keppien avokulmiin saatiin hieman toisentyylinen ohje opetteluun, jota nyt voisin jatkossa kokeilla. Tuolla se ainakin toimi. Into veti kepit ihan itsenäisesti ja suoritti tehtävän oikein :-) Samoin Iisa. Ihan mieletöntä...
Koko tolla radalla saatiin aikaiseksi ihan mieletön onnistumisen fiilis. Uskomatonta miten se palkitsee varsinkin sen jälkeen kun olet valmiiksi siinä mielentilassa että mitään ei pystytä tekemään. Hyvä treeni. Oikein hyvä!
Ja vaihdettiin Johannin puolelle. Sunnuntain rata tuntui sille, ettei sitä pysty sisäistämään millään. Kinkkisiä kuvioita, joiden suorittamistapa tehtiin taas meille aivan uusin keinoin. Tahkottiin mutta saatiin onnistumisia. En mä ehkä lähtisi ihan ensi viikonloppuna moisia kuvioita kisaradoille kokeilemaan, mutta ihan hyviä juttuja... Ja näkee että kyllä Into tekee, kunhan vaan siihen luotan. Jotain vippauksia ja sylkkäreitäkin tuli tehtyä, vahingossa, mutta onnistuneesti :)!
Jani ja Iisa tekivät myös hienoa rataa. Janin pitää muistaa vaan ohjata loppuun asti ja Greg kehoitti Jania ohjaamaan Iisaa äänettömästi. Se toimikin. On se kumma, miten totakaan asiaa se ei voi kokeilla minun kehoituksesta, vaan tarvitaan mies ranskanmaalta tämä kertomaan ja kokeilemaan...
Nyt Janin vielä pitää sisäistää se, missä kohtaa Iisa tarvitsee suullisen käskytyksen äänettömän ohjauksen tueksi. Esim keppien aloitus on helpompaa, mikäli kuulee käskyn "kepit".
Seuraavissa pätkissä Inton viimeisen radan pätkiä. Keskityttiin nyt siis treenaamiseen eikä kummoisia ehditty kuvata. Parasta tässä on nähdä, että vaikka pitkät päivät ja pätkät on takana, niin koirat menevät ihan täpöllä siitä huolimatta :-) Iisan pätkät lisään myöhemmin.
http://www.youtube.com/watch?v=Mtn4Cu-tHk0&list=UUbkdQku_h80kJS1WIPBd-IA&index=4
http://www.youtube.com/watch?v=lLQbV7zErtg&list=UUbkdQku_h80kJS1WIPBd-IA&index=2
http://www.youtube.com/watch?v=-JoiJ_Ryxlk&list=UUbkdQku_h80kJS1WIPBd-IA&index=1
kaipa siihen valmennukseen pitää se yksi "kaikkensa antaneena" kaatuminen kuulua...
http://www.youtube.com/watch?v=2rBgKEvYctI&list=UUbkdQku_h80kJS1WIPBd-IA&index=3
Sunnuntainakin meni vajaa 5 tuntia hallilla ja kyllä tuntui jo illalla, että on tullut juostua:-)
Kaikeinkaikkiaan oikein kiva ja opettavainen valmennus. Sen verran omaa koiraani jo tuntevana, en ihan kaikkia asioita allekirjoita, mutta kyllä sieltä niitä hyviä oppejakin saatiin poimittua:) Kiitos kaikille asianosaisille.
Tällä hetkellä olen (taas) Flamingossa Vantaalla ja kateellisena katselin Janin lähettämiä kuvia koirista meidän uudella sohvalla. Että en jaksa edes odottaa että pääsen perjantain koeistumaan uuden ison sohvan...
Vaikka ei siinä välttämättä ehdi viikonloppuna aikaansa viettämään, sillä meillähän on KOTIKISAT:-) Ihan huippua!!! Niistä lisää varmaan ensi viikolla.
perjantai 22. helmikuuta 2013
Treeneissä 21.2.2013
Ihan pakko muutama sana eiliseltä kirjoittaa.
Meillä oli siis oman ryhmämme (omatoimiryhmä) treenit. Aloitimme urakkamme sillä, että syötiin Janin ostamia (hirrrrweeeen makeita) Fazerin kääretorttuja...se muisti ne tuoda Jyväskylän nollavoiton&sertin velvoittamina, jesssss! (enkä edes muistuttanut asiasta :D)
Liekkö mennyt toi sokerimössö jalkoihin, kun ei vaan jalat mulla toimineet. Alkuun laitettiin puomi, jotta päästiin siinä pysähdyksiä harjoittelemaan vauhdilla. Ihan ok; sekä Into että Iisa. Putken jälkeinen pyöritys on Jennan treeneistä. Silloin se meni mulla ja Intolla ihan mallikkaasti, mutta nyt oli vaikeaa. Tuntui että Into tuli jaloille joka kerran (niiii-in, minä OLEN MYÖHÄSSÄ), mutta kun mun jalat ei liikkuneet, josta Janikin mainitsi. Pyörityksen jälkeinen putki oli mulle se viimeinen niitti. Mä en saanut itseäni juoksemaan niin, että olisin ohjannut Inton renkaalle (siis radanomaisesti tehtynä). Tein sen osissa, jolloin renkaan kanssa ei ollut ongelmia, vaikka tultiin vinosti sille. (Intohan aina välillä onnistuu hyppäämään renkaan väärin). Kepit meni tosta kulmasta aloittaessa niin, että kolmesti mentiin, yksi aloitus venähti kakkosväliin :(.
SITTEN KUN MULLA ON SE HETKI AIKAA, NIIN KÄYN TEKEMÄSSÄ NOI KEPIT KUNTOON! LUPAAN!
En edes usko, että siihen kauan menee. Kunhan pääsen tämän maaliskuun ohi (kalenteri töiden osalta on aika katastrofaalinen), niin sitten helpottaa ja kesällä ollaan iskussa :DDD Asiaa tulee helpottamaan osaltaan myös se, että kun lumet sulaa ja päästään kaivamaan omat hienot kepit autotallista, niin mehän treenataan kotipihalla vaikka joka päivä (no ei tosi, mulle on niin tärkeää että koirat saavat ne lepopäivänsä!)
Summattuna; eilisten treenien jälkeen oli kuitenkin hyvä mieli. Into liikkuu oikein hienosti ja ottaa kontaktit hyvin. Se ei varastanut lähdössä ja sehän menee aivan täydellisesti sinne minne sitä ohjaan.
Iisa sitten kera Janin. Wau. Niin se vaan on. Ne tekee nyt sitä YHTEISTYÖTÄ. Iisa menee niinkuin Jani ohjaa, se ei enää rynni mille puolelle sitä sattuu huvittamaan. Jani osaa aivan törkeän hienosti rytmittää liikettä. Pari kertaa tuli Iisalta eilen kielto sen takia, että sadasosasekunnin liian aikaisin Jani lähti jo seuraavaa estettä ohjaamaan, eikä odottanut että Iisa olisi lukinnut esteen. Mutta kun kiinnitti huomiota asiaan, ne vaan meni upeasti. Samoin kepit. Videolle ei tullut sitä, kuinka Jani lähetti renkaalta Iisan kepeille ja leijeröi hypyn keppien vierestä.
JOS Jani ei antanut Iisalle "tilaa" (tilaahan siinä siis oli, mutta jos eteni ilman himmaamista), Iisa meni toiseen väliin (YHDEN kerran). Mutta kun muisti antaa Iisan hakea oikean välin, niin kepit menivät TÄYDELLISESTI ja VAUHDILLA. Hienoa, on vaan niin mieltä lämmittävää katsoa miten noi kaksi ovat tänänpäivänä löytäneet ton yhteisen tekemisen. Iisa tulee aina olemaan MINUN ensimmäinen agilitykoira ja todellakin aion sen kanssa myös itse kisata (luulisin ettei siihen mene enää kuin noin kuukausi), mutta enhän minä pysytyisi edes ajatuksissa menemään kisoissa kahden medi3-koiran kanssa. Ei tällä iällä ja kunnolla siihen vaan kykenisi ja se olisi täysin väärin noita koiriakin kohtaan. Oli kyllä maailman paras juttu silloin reilu vuosi sitten, kun Jani lajista innostui!
Tässä pari videota eiliseltä.
Ensin Into
ja
sitten Iisa (tässä Iisa ei kyllä mene tota hyppyhässäkkää niin jouhevasti kuin se parhailla vedoilla meni, mutta ei tule kieltoja tms...)
Meillä oli siis oman ryhmämme (omatoimiryhmä) treenit. Aloitimme urakkamme sillä, että syötiin Janin ostamia (hirrrrweeeen makeita) Fazerin kääretorttuja...se muisti ne tuoda Jyväskylän nollavoiton&sertin velvoittamina, jesssss! (enkä edes muistuttanut asiasta :D)
Liekkö mennyt toi sokerimössö jalkoihin, kun ei vaan jalat mulla toimineet. Alkuun laitettiin puomi, jotta päästiin siinä pysähdyksiä harjoittelemaan vauhdilla. Ihan ok; sekä Into että Iisa. Putken jälkeinen pyöritys on Jennan treeneistä. Silloin se meni mulla ja Intolla ihan mallikkaasti, mutta nyt oli vaikeaa. Tuntui että Into tuli jaloille joka kerran (niiii-in, minä OLEN MYÖHÄSSÄ), mutta kun mun jalat ei liikkuneet, josta Janikin mainitsi. Pyörityksen jälkeinen putki oli mulle se viimeinen niitti. Mä en saanut itseäni juoksemaan niin, että olisin ohjannut Inton renkaalle (siis radanomaisesti tehtynä). Tein sen osissa, jolloin renkaan kanssa ei ollut ongelmia, vaikka tultiin vinosti sille. (Intohan aina välillä onnistuu hyppäämään renkaan väärin). Kepit meni tosta kulmasta aloittaessa niin, että kolmesti mentiin, yksi aloitus venähti kakkosväliin :(.
SITTEN KUN MULLA ON SE HETKI AIKAA, NIIN KÄYN TEKEMÄSSÄ NOI KEPIT KUNTOON! LUPAAN!
En edes usko, että siihen kauan menee. Kunhan pääsen tämän maaliskuun ohi (kalenteri töiden osalta on aika katastrofaalinen), niin sitten helpottaa ja kesällä ollaan iskussa :DDD Asiaa tulee helpottamaan osaltaan myös se, että kun lumet sulaa ja päästään kaivamaan omat hienot kepit autotallista, niin mehän treenataan kotipihalla vaikka joka päivä (no ei tosi, mulle on niin tärkeää että koirat saavat ne lepopäivänsä!)
Summattuna; eilisten treenien jälkeen oli kuitenkin hyvä mieli. Into liikkuu oikein hienosti ja ottaa kontaktit hyvin. Se ei varastanut lähdössä ja sehän menee aivan täydellisesti sinne minne sitä ohjaan.
Iisa sitten kera Janin. Wau. Niin se vaan on. Ne tekee nyt sitä YHTEISTYÖTÄ. Iisa menee niinkuin Jani ohjaa, se ei enää rynni mille puolelle sitä sattuu huvittamaan. Jani osaa aivan törkeän hienosti rytmittää liikettä. Pari kertaa tuli Iisalta eilen kielto sen takia, että sadasosasekunnin liian aikaisin Jani lähti jo seuraavaa estettä ohjaamaan, eikä odottanut että Iisa olisi lukinnut esteen. Mutta kun kiinnitti huomiota asiaan, ne vaan meni upeasti. Samoin kepit. Videolle ei tullut sitä, kuinka Jani lähetti renkaalta Iisan kepeille ja leijeröi hypyn keppien vierestä.
JOS Jani ei antanut Iisalle "tilaa" (tilaahan siinä siis oli, mutta jos eteni ilman himmaamista), Iisa meni toiseen väliin (YHDEN kerran). Mutta kun muisti antaa Iisan hakea oikean välin, niin kepit menivät TÄYDELLISESTI ja VAUHDILLA. Hienoa, on vaan niin mieltä lämmittävää katsoa miten noi kaksi ovat tänänpäivänä löytäneet ton yhteisen tekemisen. Iisa tulee aina olemaan MINUN ensimmäinen agilitykoira ja todellakin aion sen kanssa myös itse kisata (luulisin ettei siihen mene enää kuin noin kuukausi), mutta enhän minä pysytyisi edes ajatuksissa menemään kisoissa kahden medi3-koiran kanssa. Ei tällä iällä ja kunnolla siihen vaan kykenisi ja se olisi täysin väärin noita koiriakin kohtaan. Oli kyllä maailman paras juttu silloin reilu vuosi sitten, kun Jani lajista innostui!
Tässä pari videota eiliseltä.
Ensin Into
ja
sitten Iisa (tässä Iisa ei kyllä mene tota hyppyhässäkkää niin jouhevasti kuin se parhailla vedoilla meni, mutta ei tule kieltoja tms...)
sunnuntai 17. helmikuuta 2013
Kisavuosi 2013 korkattu
Tehtiin se lauantaina 16.2.2013 Jyväskylässä. Tuomarina Allan Matsson, kaksi agilityrataa.
Päällimmäinen tunne ennen ratoja; löysä olo, väsymys, jännitys, keskittymiskyvyn puutos...ja... kylmyyys...
Tuolla Jatin hallissa on jotenkin vain sellainen pohja, että mun on hyvä juosta siellä. Tuntuu, että saa juostua normaalia lujempaa :-)
Videot ekalta radalta; ensin Into, sitten Iisa.
Rata_A, Into
Rata_A, Iisa
Huomioita: Inton kanssa pitää ihan aikuisten oikeasti saada noi keppien avokulma-aloitukset kuntoon... Ja se että ei saa herpaantua vaikka tuleekin virheitä.
Jani kun olisi Iisan työntänyt oikeasti ilman putkeenmenemisen pelkoa takaakiertoon hypyllä nro 3, niin tulos olisi ollut hieno...mutta koska Iisa hyppäsi sen väärinpäin, tulos oli hyl. Mun ja Inton tulos olis jotain 26 pilkku jotain, ei niin naurattanut, mutta tulos on parempi kuin ne iänikuiset hylyt (tässä kohtaa:D)
Videot kakkosradalta; sama järjestys.
Rata_B,_Into_5vp
Rata_B,_Iisa_0-voitto&agi-sert
Huomioita: Koska Into tiputti riman, me ei a) tehty yhä vieläkään virheetöntä suoritusta kolmosluokassa ja b) maltoin tästä syystä ottaa kontaktit kunnolla:D! Toi toiseen putkeen vienti on ihan kamala, kun olen niin paljon myöhässä kääntämässä Intoa...mutta kääntyipäs vielä vaikka nenä oli jo melkein putkensuussa :))) Tämäkin on iso iso askel; se oli pelastelua, mutta TOIMI!!! Tällä aloituksella kepit on oikein hyvät ja Into eteni tyypilliseen tapaansa (se on vaan niin <3)... Loppusuoraan olen erityisen tyytyväinen. Videolta näkee, että en tee mitään muuta kuin juokse, en heiluttele käsiä tms. Ja Into ETENEE, ei katsele sivuilleen... JESSSS!!!
Iisa&Jani tekivät sen mitä Jani lähti hakemaan. Ne ottivat 0-voiton kera agi-SERTin. Tavoite täyttyi ja rata oli huikea...siksi jätän tässä mainitsematta eilisten puomin pysäytyskontaktien puutteesta :-)! Se tuplanolla noilta puuttuu kesän arvokisoja ajatellen, mutta Jani sanoi että jos sitä ei tule, on ihan turha edes ajatella koko kisoja, sillä siellä tarvittaisiin kuitenkin varmaa suoritusta, noi nollat silloin tällöin eivät tilannetta auta. Noh, vuoden ekat kisat, tässä on aikaa niitä tuplia tavoitella. Onhan toi meno jo ihan erinäköistä kuin aiemmin...ne tekevät yhteistyötä <3!
Kisoista sen verran, että treenikaverimme Holopaisen Anu & kesvil Pinna ottivat tuplanollan (ONNEA!!!) sekä Strömin Anna & Raiku tekivät tällä kakkosradalla upean nollan! Te ootte vaan niin taitavia, WAU!
Ensi viikonloppuna on melkoisen mielenkiintoinen valmennus ranskalaisten huippuosaajien toimesta ja siitä viikon päästä omat kisat. Maaliskuun tokana viikonloppuna Janin veljentyttö pääsee ripille ja menemme sitä juhlistamaan Turenkiin sunnuntaina...harmittavasti sinä lauantaina on Hyvinkäällä kisat, joihin joutuu ilmoittautumaan kaikille kolmelle radalle. Jos sinne sattuu tulemaan joku joka täällä meidän blogissa joskus vierailee, niin olisi hirmuisen kiva jos tulisitte moikkaamaan :)
Palataan!!!
ps. Oli muuten aivan huippua, kun Sirkku ja Pete tulitte eilen meitä Jyväskylään moikkaamaan!!! Kyllä se agikärpänen teitäkin vielä puraisee...
Päällimmäinen tunne ennen ratoja; löysä olo, väsymys, jännitys, keskittymiskyvyn puutos...ja... kylmyyys...
Tuolla Jatin hallissa on jotenkin vain sellainen pohja, että mun on hyvä juosta siellä. Tuntuu, että saa juostua normaalia lujempaa :-)
Videot ekalta radalta; ensin Into, sitten Iisa.
Rata_A, Into
Rata_A, Iisa
Huomioita: Inton kanssa pitää ihan aikuisten oikeasti saada noi keppien avokulma-aloitukset kuntoon... Ja se että ei saa herpaantua vaikka tuleekin virheitä.
Jani kun olisi Iisan työntänyt oikeasti ilman putkeenmenemisen pelkoa takaakiertoon hypyllä nro 3, niin tulos olisi ollut hieno...mutta koska Iisa hyppäsi sen väärinpäin, tulos oli hyl. Mun ja Inton tulos olis jotain 26 pilkku jotain, ei niin naurattanut, mutta tulos on parempi kuin ne iänikuiset hylyt (tässä kohtaa:D)
Videot kakkosradalta; sama järjestys.
Rata_B,_Into_5vp
Rata_B,_Iisa_0-voitto&agi-sert
Huomioita: Koska Into tiputti riman, me ei a) tehty yhä vieläkään virheetöntä suoritusta kolmosluokassa ja b) maltoin tästä syystä ottaa kontaktit kunnolla:D! Toi toiseen putkeen vienti on ihan kamala, kun olen niin paljon myöhässä kääntämässä Intoa...mutta kääntyipäs vielä vaikka nenä oli jo melkein putkensuussa :))) Tämäkin on iso iso askel; se oli pelastelua, mutta TOIMI!!! Tällä aloituksella kepit on oikein hyvät ja Into eteni tyypilliseen tapaansa (se on vaan niin <3)... Loppusuoraan olen erityisen tyytyväinen. Videolta näkee, että en tee mitään muuta kuin juokse, en heiluttele käsiä tms. Ja Into ETENEE, ei katsele sivuilleen... JESSSS!!!
Iisa&Jani tekivät sen mitä Jani lähti hakemaan. Ne ottivat 0-voiton kera agi-SERTin. Tavoite täyttyi ja rata oli huikea...siksi jätän tässä mainitsematta eilisten puomin pysäytyskontaktien puutteesta :-)! Se tuplanolla noilta puuttuu kesän arvokisoja ajatellen, mutta Jani sanoi että jos sitä ei tule, on ihan turha edes ajatella koko kisoja, sillä siellä tarvittaisiin kuitenkin varmaa suoritusta, noi nollat silloin tällöin eivät tilannetta auta. Noh, vuoden ekat kisat, tässä on aikaa niitä tuplia tavoitella. Onhan toi meno jo ihan erinäköistä kuin aiemmin...ne tekevät yhteistyötä <3!
Kisoista sen verran, että treenikaverimme Holopaisen Anu & kesvil Pinna ottivat tuplanollan (ONNEA!!!) sekä Strömin Anna & Raiku tekivät tällä kakkosradalla upean nollan! Te ootte vaan niin taitavia, WAU!
Ensi viikonloppuna on melkoisen mielenkiintoinen valmennus ranskalaisten huippuosaajien toimesta ja siitä viikon päästä omat kisat. Maaliskuun tokana viikonloppuna Janin veljentyttö pääsee ripille ja menemme sitä juhlistamaan Turenkiin sunnuntaina...harmittavasti sinä lauantaina on Hyvinkäällä kisat, joihin joutuu ilmoittautumaan kaikille kolmelle radalle. Jos sinne sattuu tulemaan joku joka täällä meidän blogissa joskus vierailee, niin olisi hirmuisen kiva jos tulisitte moikkaamaan :)
Palataan!!!
ps. Oli muuten aivan huippua, kun Sirkku ja Pete tulitte eilen meitä Jyväskylään moikkaamaan!!! Kyllä se agikärpänen teitäkin vielä puraisee...
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Jenna C
Niin se aika vaan menee...kun sovin koulutuksesta, siihen tuntui taas olevan ikuisuus... Ikuisuus meni yllättävän äkkiä ja niihan se perjantai taas koitti kun Caloanderin Jennan lentokentältä kävin Iisan ja Inton kera hakemassa :-)
Lyhyesti viikonlopusta totean:
Kahden koetun Jennan pitämän valmennusviikonlopun jälkeen odotukset olivat tosi korkealla. Jenna on opettanut meille niin paljon. Hän on tsempannut kun on meinannut usko loppua. Hän on iloinnut mukana onnistumisten kohdalla. Hän on ollut nuoresta iästään huolimatta oikea "tukipilari" mitä tulee agilityyn.
EIKÄ ODOTUKSISSA TARVINNUT TAASKAAN PETTYÄ, ehei!!!
Todella kivat treenit. Paljon uuden oppimista. Sitä tärkeää ennakointia ja keilausta ja merkkausta. Sitä semmoista mitä tarvitsemme koiriemme kanssa. Ja se fiilis joka noiden ratojen jälkeen jäi... wau, huh...
Ei me Inton kanssa nollalla menty, mutta niin pitkälle, että kisarata olisi suoritettu. Ja se, ettei se ollut pelastelua, vaan se oli menoa ja hallittua sellaista...se oli uutta, erilaista, ihmeellistä ja niin upeaa :-).
Iisa ja Jani tekivät lauantaina nollaradan ja mitä menoa... ne vaan toimii yhteen, ja ne menee lujaa :-)
Kuulin monen kysyvän, että milloinka Jenna olisi tulossa uudemman kerran. Hän on pidetty valmentaja. Hän tsemppaa ja kannustaa ja osaa antaa oikeasti ohjeita juuri jokaista koirakkoa ajatellen. Hän ottaa huomioon erilaisia, ehkä juuri sille koirakolle sopivia, ratkaisuja. Ei ole ainoastaan yhtä keinoa tehdä asioita. UPEA VALMENTAJA! Ja meillä on onni tuntea hänet ja saada häneltä apua. Olemme etuoikeutettuja!
Laitan tähän minun ja Inton parhaat vedot sekä lauantailta että sunnuntailta.
La
Su
Janin ja Iisan ladattu video on lauantailta, sunnuntaita ei ole vielä ladattu.
La_Iisa&Jani
Ja loppuun Jennan ja Myssyn yhteistyötä. Ihan oikeasti, toi ihminen on ollut hevosen selässä noin 3 kertaa...
Jenna&Myssy
Ja Jenna...toivottavasti kaikki mistä juteltiin, tulee toteutumaan jossain vaiheessa <3! Olet huippu, kiitos <3!
ps. 12 h päästä tiedän, onko ihan mahdotonta odottaa IHMEttä...
Koska kyllähän niitäkin joskus tapahtuu...eikö? Voisitte peukkuja pitää...koska ei niistä haittaakaan ole :-)
Lyhyesti viikonlopusta totean:
Kahden koetun Jennan pitämän valmennusviikonlopun jälkeen odotukset olivat tosi korkealla. Jenna on opettanut meille niin paljon. Hän on tsempannut kun on meinannut usko loppua. Hän on iloinnut mukana onnistumisten kohdalla. Hän on ollut nuoresta iästään huolimatta oikea "tukipilari" mitä tulee agilityyn.
EIKÄ ODOTUKSISSA TARVINNUT TAASKAAN PETTYÄ, ehei!!!
Todella kivat treenit. Paljon uuden oppimista. Sitä tärkeää ennakointia ja keilausta ja merkkausta. Sitä semmoista mitä tarvitsemme koiriemme kanssa. Ja se fiilis joka noiden ratojen jälkeen jäi... wau, huh...
Ei me Inton kanssa nollalla menty, mutta niin pitkälle, että kisarata olisi suoritettu. Ja se, ettei se ollut pelastelua, vaan se oli menoa ja hallittua sellaista...se oli uutta, erilaista, ihmeellistä ja niin upeaa :-).
Iisa ja Jani tekivät lauantaina nollaradan ja mitä menoa... ne vaan toimii yhteen, ja ne menee lujaa :-)
Kuulin monen kysyvän, että milloinka Jenna olisi tulossa uudemman kerran. Hän on pidetty valmentaja. Hän tsemppaa ja kannustaa ja osaa antaa oikeasti ohjeita juuri jokaista koirakkoa ajatellen. Hän ottaa huomioon erilaisia, ehkä juuri sille koirakolle sopivia, ratkaisuja. Ei ole ainoastaan yhtä keinoa tehdä asioita. UPEA VALMENTAJA! Ja meillä on onni tuntea hänet ja saada häneltä apua. Olemme etuoikeutettuja!
Laitan tähän minun ja Inton parhaat vedot sekä lauantailta että sunnuntailta.
La
Su
Janin ja Iisan ladattu video on lauantailta, sunnuntaita ei ole vielä ladattu.
La_Iisa&Jani
Ja loppuun Jennan ja Myssyn yhteistyötä. Ihan oikeasti, toi ihminen on ollut hevosen selässä noin 3 kertaa...
Jenna&Myssy
Ja Jenna...toivottavasti kaikki mistä juteltiin, tulee toteutumaan jossain vaiheessa <3! Olet huippu, kiitos <3!
ps. 12 h päästä tiedän, onko ihan mahdotonta odottaa IHMEttä...
Koska kyllähän niitäkin joskus tapahtuu...eikö? Voisitte peukkuja pitää...koska ei niistä haittaakaan ole :-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)