lauantai 23. maaliskuuta 2013

Työkaverit

Mulla oli I&I työkavereina tiistaina. Kauppakeskus Matkus (Kuopio) järjesti lemmikkipäivät kuluvalla viikolla ja tiistaina oli ns. koirapäivät.
Lupauduin Inton kanssa sinne pitämään agilitynäytöksiä.

Niitä oli tasatunnein, alkaen klo 11 ja viimeinen oli klo 17. Yllättävän rankkaa, ohjaajalle. Into ei ollut moksiskaan.

Matto oli liukas. Liian liukas "oikeaan" agilityyn. Tehtiin hyvin pieniä hyppyjä, nekin suoraan. Kepit olivat mukana ja onneksi Into löysi niihin itselleen sopivan vauhdin. Ne olivat niiiiiiiiin hitaat. Jani jo peloitteli että ne ovat jatkossa tommoiset (onneksi torstain treeneissä se väite todettiin vääräksi, huh), mutta olen kovin yllättynyt miten Into osasi säädellä oikein vauhtiaan :)

http://www.youtube.com/watch?v=-rmUx263vgY


Yhtään väheksymättä Iisaa, mun maailman parasta harrastuskaveria, hullua shelttiä, joka on synnyttänyt mulle maailman parhaan Inton, niin kerron parilla sanalla sen miten nimenomaan Into suhtautui SUUREEN kauppakeskukseen...

... menimme sisälle kauppakeskukseen. Häntä tötteröllä. Kuljimme isoista pyöröovista. Häntä tötteröllä. Korkeat, kaikuvat tilat. Into vetää, haistelee ihmisiä, haluaa tutusta kaikkiin. Se ei epäröi hetkeäkään. Se ei luimistele, se ei peräänny, se ei mieti.

Aikuinen ihminen; ystävä, nuori aikuinen; ystävä, lapsi; ystävä, pienen pieni lapsi; ystävä. Yksi poika halusi aidan takaa vain ja ainostaan painaa sormellaan Inton nenää;... Ja sehän onnistui kun Into vain tuli tarpeeksi lähelle. Se ei ole Intolle ongelma, se vain rakastaa. Se ei vain hyväksy, sillä riittä rakkautta jakamiseen asti.

Iisa suhtautuu kaikkeen uuteen ympäristöön täsmälleen samoin. Ero Intoon tulee tossa ihmisiin suhtautumisessa. Iisa on siinä mielessä tyypillinen sheltti. Se hyväksyy, mutta se ei välttämättä innostu eikä varsinkaan jaksa rakkautta osoittaa...

Vaikka tiedän että minä olen Intolle se tärkein (ainakin niin anna itselleni uskotella...), ja uskon meidän yhteiseen tekemiseen, olisin sitä voinut jo nuoresta lähtien hieman enemmän ehkä kouluttaa, sillä esim. meidän kaikki tottelevaisuusharjoitukset Inton kanssa on liian vähällä. Ne ovat tulleet ihan tossa kaiken siivellä. Kokeilin tuolla kauppakeskuksessa sellasista, että menin käytävillä ottamatta Inton hihnaan ja käskin seuraamaan. Ja sehän seurasi :-) Oikeasti, ihan sillai oikeasti... ja sivulla ja aiheutti mulle sydämenailahduksia osaamisellaan...

Into on oikein hieno työkaveri mun nykyisissä töissä. Iisa on hieno työkaveri myös. Iisan työkoiramaisuutta voi korostaa sitten muissa asioissa. Kuten tänään. Meidän pihan vierestä käveli ihmisiä. Into alkoi haukkua yllätyksellistä tilannetta ja sanoin Iisalle "käy hakemassa Into pois". Se on vaan niin helppoa... Iisa teki niinkuin pyysin. Iisa on työkaveri toisella tapaa, se on sitä niin suuresti ettei sitä voi edes ymmärtää.

Olen nöyrän onnellinen näistä työkavereistani.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

3 vuotta :)

Niin se tämä aika lentää... Iisa pojjaat täyttävät tänään jo 3 vuotta.

ONNEA INTO JA KRUM!

Kaksi hienoa, rakasta sheltttipoikaa, jotka onneksi saavat tehdä sitä mitä molemman tuntuvat rakastavan; agilitya.

Intolle sattuikin sopivasti syntymäpäivän kunniaksi ystävämme Elisan (Hietalo) vetämä valmennus. Het aamulla aloitettiin ja oli oikein kiva treeni!
Koska tuntuu minulle olevan aivan mahdotonta saada edes treeneissä sitä nollarataa tehtyä, niin tyydyn nyt toteamaan, että ei, nollana ei valkkarataa tehty, mutta siellä oli oikein hyviä pätkiä. Ja saatiin me tehtyä nollana esteelle nro 19 asti...ne 4 viimeistä olivatkin sitten liikaa...

Pari videota tältä päivältä

http://www.youtube.com/watch?v=5UNfhggJ_eE

http://www.youtube.com/watch?v=WqtCq7D29tg

http://www.youtube.com/watch?v=4t-sL1mqAhU


Iisa ja Jani olivat myöhemmässä ryhmässä. Iisalle hirveän vaikea niisto oli Janilla yksi treenin kohde... JA SE SUJUI! HIENOSTI :)
Kun noi kaksi tekevät samaa rataa, niin sitä on ilo seurata <3! Ja jos Iisa harahautuu ottamaan ylimääräisen esteen, ei se haittaa...tärkeämpää on sen irtoaminen, kun ne ärsyttävät hyppykiellot.

Heidänkin menostaan pari videonpätkää.

http://www.youtube.com/watch?v=-45QhY-dD20

http://www.youtube.com/watch?v=Z2lgf0ImmS0

Kiitos Elisa treeneistä, oli tosi kivaa!
Ja kaikille hyvää alkavaa viikkoa :)! On niin kiva, kun kevät on tuloillaan ja päivät pidentyneet huomattavasti.




torstai 14. maaliskuuta 2013

Avokulmat....meidän agilitypainajainen

Olen tästä maininnut useamman kerran. Meidän yksi akilleen kantapää on noi keppien avokulma-aloitukset. Kisaradalla moisen nähdessäni saan aina hirveän masennuskohtauksen ja koko kisafiilis tuntuu kaatuvan siihen :(

Olen näitä vannonut harjoittavani Inton kanssa ja jopa uhonnut oppettavani moisen... Tänään jopa onnistuttiin harjoittelemaan tätä asiaa.

Tehtiin tätä niinkuin ranskalainen Gregory Bielle-Bidalot meitä kehoitti. Laitoin avokulmasta lähestyttäessä oikean välin löytämistä helpoittamaan pari hyppysiivekettä. Alkuun Into meni ok. Sitten se jotenkin onnistui hyppäämään siivekkeiden rakojen välistä (tätä mä en käsitä, sillä se rako on niin pieni...ja renkaastakaan ei aina tahdo onnistua menemään...). Sitten alkoi sujua.

Ekana oli kaksi siivekettä peräjälkeen ja vähennettiin yhteen. Otettiin sekin pois ja Into löysi oikean välin :O...eikä vain yhtä, vaan usean kerran. (tehtiin kuudella kepillä)

Suurin osa oikein, vain pari virhettä...USKOMATONTA...

Loppuun otin vielä kaksi kertaa. Ne on videolla. Ne otettiin täydellä 12 kepillä. Laitan ne tänne. Laittakaa mute päälle, ette kestä kuunnella videota.

http://www.youtube.com/watch?v=IZbhRZ11rvk

http://www.youtube.com/watch?v=0XkpDqKwUs8

Tämä vakuuttaa minut, että joskus kannattaa ehkä treenata vaikeita asioita... Ehkä toi painajainen muuttuu pian joksikin ihan muuksi :)

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Hyvinkää 9.3.2013

Oi voi...voisin hehkuttaa ja huutaa. Niin siinä kävi. Tule pois kotitanhuvilta, varsinkin omalta hallilta jossa koirasi osaa käyttäytyä maailman huonoiten.

Janin veljen tyttö pääsee huomenna ripille. Tulimme juhlimaan. Jo perjantaina...koska tänään oli kisat Hyvinkäällä...

Eka rata. Tein oikein hyvän ratasuunnitelman ja päädyin siihen ratkaisuun että kyllä Into lähtee mun ohjauksen mukaan. Ei lähtenyt. Väärä putkenpää ja hyl. Muuten ihan huippurata.

http://www.youtube.com/watch?v=_3r_1CyNqNQ

Jani päätti sitten muuttaa ohjaustaan. Tämä tapahtui rataantutustumisen jälkeen. Päätti ohjata kepit putken toiselta puolelta. Huono päätös...surkea. Iisa päätti mennä keinulle :( Ohjaajan moka. Iisa meni muuten LOISTAVASTI koko muun radan <3!

http://www.youtube.com/watch?v=hKxwCDXhGL8


Tokalla radalla ME TEHTIIN INTON KANSSA NOLLA!!!  Keppien aloitus oli meidän painajainen. Avokulma. Ja vielä pussista. Mietin ja pähkäilin. Halusin että ei kävisi niinkuín yleensä. Nämä kohdat on ne jotka vie meidät tosi huonoihin suorituksiin. Tein sitten niin, että päädyin ohjaamaan todella epäloogisesti ulkokautta. Noh, se toimi. Into teki kepit oikein.

Into teki muunkin radan oikein. Me tehtiin meidän eka nollatulos ikinä. Ja mikä uskomattominta. Me oltiin siljalla 3, reilun 40 koirakon joukosta... Into sai A-sertin, sen valiokello lähti tikittämään... Kaikki mahdollinen tapahtui. Uskomatonta. Toi koira on niin hieno, se on niin vain minun Into <3!

http://www.youtube.com/watch?v=gEL5_znXq8o

Jani hyllytti Iisan kanssa tämän radan. NIIIIIN pieni ohjausvirhe, mutta niin hienoa menoa. Voi ei noi mun rakkaat <3!

http://www.youtube.com/watch?v=hKxwCDXhGL8


Hyppyradalla tehtiin Inton kanssa tyhmiä virheitä... Mulle kasaantui tietenkin noi tuplanolla-paineet (ihan oikeesti, tommoinen vaatii jo niiiiiin täydellistä suoritusta)... ja Iisa ja Jani eivät tehneet yhteistyötä. Iisa oli jotenkin aika väsynyt ja vetämätön. Koska kisat oli aamulla, en antanut sille ruokaa. Se ehkä vaikutti osittain asiaan. Noh, tähänkin tietää tehtä muutoksia.

http://www.youtube.com/watch?v=pPkz-HKzmTg


http://www.youtube.com/watch?v=j68uzccS8ig

Summa Summarum: Into on tehnyt ensimmäisen nollansa kolmosten agilitykisoissa. Nyt sain uskottavuutta sille, että me voidaan tehdä niitä myös jatkossa.

...ja jatkoa seuraa... toivottavasti!

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Kotikisat 3.3.2013

Kovasti näitä odotettiin.

Tuloksellisesti meni meidän perheenä reilusti plussan puolelle. Yksilöitettynä ei niinkään...

Mutta se tärkein. Jani ja Iisa tekivät tuplanollan. Eka rata oli outo...siellä olisi löytynyt kiellon paikkoja ja yhdestä sellaisen tuomari näytti, mutta loppujen lopuksi sen kuitenkin poisti. Tulos oli nolla, voittonolla. Medejä reilut 30 ja ainut nollatulos... Janin ja Iisan puolesta upeaa, meidän muiden luokkaan osallistuneiden puolesta ei niin mairittelevaa.

http://www.youtube.com/watch?v=NIEvy050EYk  Iisa

http://www.youtube.com/watch?v=rB_7TN-oS90  Into

Into oli ihan omalla radallaan. Niinkuin Sutisen Piia mulle mainitsi, teimme eri rataa... Huoh. Se ehkä kerää tuolla kotihallissa oikein superhyperextra kierrokset eikä se kuuntele mua yhtään. Tuntuu jotenkin, että se muualla on edes jotenkin hallinnassa. Tai sitten mä itse jännitän enemmän tai jotain. Aivan luokatanota oli meidän meno. Lentokeinun jälkeen olis pitänyt lopettaa (seuraavalla radalla arpoo hirveästi keinua), mutta onneksi tein sen edes ton törkeän puomin jälkeen.

Tokalla radalla Iisa jatkoi huippumenoaan. Nyt tekivät sellaisen radan, joka ei jättänyt kysymysmerkkejä. Hienoa menoa, hyvät kontaktit. Yhteistyötä. Sijoitus 2. Tämän radan voittivat ansaitusti Anna ja Raiku. Wau! Siinä se on parivaljakko joka kisaa jossain vaiheessa siellä ihan huipulla. Niin upeaa työtä... ONNEA!
Me sitten Inton kanssa taas tyhmäiltiin ihan urakalla. Se ei jostain syystä löytänyt putkea ja siinä se hyppi ja pomppi ja oli ihan "intona"...En mä mitään mahtanut... se oli taas hylätty rata ja tuntui ihan kamalalta. Mutta ONNISTUI SIINÄ YKSI KOHTA; PUOMIN KONTAKTI!!! Se oli Super! Kannatti otta syliin ekalla radalla! Wau!

http://www.youtube.com/watch?v=kkIE9cDpPZE  Iisa

http://www.youtube.com/watch?v=dE-qe7ipMOk  Into

Hyppyrata kolmantena. Meillä oli pitkä päivä takana ja ehkä osin sen piikkiin menee, vaikkakaan ei pitäisi. Iisa otti jo kolmannelle esteelle hylkäyksen kun Janilta unohtui ohjaus. Mutta hitto vie, miten noiden menemistä on tänä päivänä ilo katsella. Vakuuttavaa... Ja nyt kun on paikka sekä sm-karkeloihin että karsintoihin varmistettu, niin sinnehän me mennään. En ehkä olisi aloittaessani Iisan kanssa agilityn uskonut, että olen siinä kohtaa ketyn roolissa :-) Mutta näillä mennään ja siinä roolissa minut ensi kesänä nähdään :D... sillä vaikka jossain unelmissani olisin vielä elätellyt toiveita siitä, että Inton kanssa samoissa karkeloissa ehkä kisattaisiin, niin kyllä tämä päivä asetti realiteetit oikeisiin kohtiinsa.
Hyppyrata oli samanlainen fiasko kuin kaksi agirataa. En mä vaan saanut Intoa ohjattua. Videon katsomalla sen näkee. Ihan kamalaa menoa, ärsyttää edes katsoa. Alkoi jo masentaa ja veetuttaa... mutta...

http://www.youtube.com/watch?v=v_PgZQgyFEw  Iisa

http://www.youtube.com/watch?v=qIXoAQo3mlQ  Into

Ensi lauantaina kisataan Hyvinkäällä. Puolen tunnin harmistuksen jälkeen mieliala alkoi muuttua. Nyt me lähdtäänkin tekemään ihan älyttömän hyviä ratoja, ja kenties ehkä osataan jopa tehdä samaan rataa...? Se selviää vajaan viikon päästä.

Tähän viikkoon mahtui niin ihmeellisiä asioita, että tunteet heittelee ihan vuoristoratoja. Mutta sitä taidetaan kutsua elämäksi ?!?