maanantai 19. syyskuuta 2016

Jaahas...puoli vuotta viime päivityksestä...

Onnenpisaran Mainio Mimmi, Heili noin 10kk



Näin se aika tuntuu hurahtavan... ja vaikka mitä on tapahtunut, sitä ei ole tänne saanut kirjoitettua...

Blogitauko alkoi maaliskuussa. Maaliskuussa Into kisasi ja nähtävästi jotain tapahtui putkessa (jossa se viipyi todella pitkään), koska sieltä se tuli ulos pitäen toista etujalkaa ilmassa. En sitä huomannut ja Into hyppäsi vielä viimeiset kaksi hyppyä putken jälkeen. Tulos radalta oli nolla.

Seuraavalla viikolla käytin Inton ortopedillä ja se kuvattiin. Luustossa ei ollut vikaa. Mutta se linkutti. Lihasvamma, nähtävästi etujalka oli jotenkin yliojetunut tms ja sitten aloitettiin Inton kuntoutus. Hierontaa, fyssaria, osteopaattia, laseria, kesällä uimista yms yms.

Kyllä muistaa kun sitä ekoja kertoja uskalsi lenkillä laskea irti ja se juoksi... ja sitten pelonsekaisin tuntein odotti alkaako taas linkuttamaan vai meneekö puhtaasti...

Kesällä se sai tehdä ihan vähän agilitya eli muutamaa hyppyä ja juosta suoraan putkeen yms. Pikkuhiljaa useampia esteitä. Nyt kun talvitreenit alkoivat kaksi viikkoa sitten, annoin sen tehdä kepit. Ihan rehellisesti...jos Intolla on aina ollut hyvät ja nopeat kepit, se löysi jostain vielä ihme superhyperturbovaihteen ja veti ne sellaisella hurmiolla ettei mitään järkeä... Kun kannoin (ei voi taluttaa kun se pitää niin kovaa meteliä) sitä ulos hallista, se ulvoi ja ulisi, suorastaan huusi. Sen sydän läpätti ja se oli niiiiiiiiiiiin fiiliksissä <3. Pikkuhiljaa...ei meillä vieläkään kiire ole.

Helga on päässyt treenaamaan ja kisaamaan muutamat kisat. Se on kyllä täysi raakile ja seuraavat kisat saavat odottaa kunhan hieman oppii lisää agilitya. Ohjasin sitä itse viimeisimmissä kisoissa ja tokalla radalla rengas oli toisena esteenä.

Se katsahti minuun juuri renkaalla. Törmäsi todella pahan näköisesti renkaaseen siten, että pyörähti ilmassa 360 astetta palaten menosuuntaan...ja olisi jatkanut rataa kuten mitään ei olisi tapahtunut. Siitä alkoi taas meikäläisen piinapäivät ja hyperventilointi... Noh, fyssari Susanna oli katsonut tapahtuneesta videon monta kertaa. Normaalinopeudella törmäys näytti pahemmalle kuin hidastettuna. Helgalla oli kaikki maailman suojelusenkelit paikoillaan sillä a) törmäys sattui kaulan alueelle, joka joustaa b) ei tapahtunut pysähdystä (rengas hajosi jopa niin, että alaketju lähti irti ja se jousti koko ajan menosuuntaa) c) Helga pysyi jaloillaan. Helgasta ei löytynyt onneksi hoidettavaa.



No näin kun alkuun oli tämmöisiä ikäviä juttuja, niin jatkoon voi laittaa mukavampia :)

Iisan kanssa kisasin kotikisoissa kaksi rataa, joista toisella tehtiin nolla ja oltiin kakkosia :) Ihana Iisa <3!

Heili on kasvanut (noh jos ei ihan aikuiseksi), niin isoksi tytöksi. Tykkään siitä tosi paljon. Koko sillä on nyt vajaan 11kk iässä vajaa 42cm eli näyttelyllisesti se ei tule olemaan tähti mutta jotenkin se miellyttää minun silmää ihan hirmuisesti. Se on kiltti, se on saanut olla (ehkä liikaakin) pentu. Se on saanut juoksennella agilityputkeen silloin tällöin ja näyttää että kyllä se taitaa lajiin syttyä. Kiirettä ei todellakaan ole pidetty!

Kun toi agility on ollut tauolla enemmän ja vähemmän, niin ollaan sitten harrasteltu muuta. Mökkeilyä, lenkkeilyä ja muutamia näyttelyitä.



Toukokuun alussa Kangasniemellä näytteli Lyyli ja Sisu. Molemmat saivat EH tuomari Benny Blidh Von Schedviniltä joka taisi olla kotoisin Ruotsista.
Parikkala oli vuorossa 7.5. Tuomarina Nina Janger. Sisu ERI NUK1. Lyyli maailman rankimman syynin jälkeen (olin valehtelematta 15min sen kanssa kehässä kun tuomari sen korvia syynäsi, juoksutti, seisotti yms) Punaisena puhkuin ja odotin hyl-tuomiota...Sitten tuomari sanoi että on tänään kiltillä tuulella. Huokasin että saadaan kuitenkin H eikä hylkyä, jessss! Sitten tuomari sanoo:"Saatte ERIn mutta ette muuta!" TÄH! OIKEASTI? Eli tiukalta tuomarilta Lyylille ERI AVK2
Kesäkuun alussa mentiin Jämsään jossa mukana myös Into ja Heili. Sieltäkin Lyyli sai EH, Sisulle ERI, Intolle EH ja Heili oli PEK3.
Sisu kävi heinäkuun alussa Rantasalmella Paavo Mattilan kehässä. Sieltä tuloksena ERI NUK2.

Loman loppupuolella suunnattiin ryhmänäyttelyyn Porvooseen jossa tuomaroi britti Jeff Luscott. Heili oli päivää vaille 9kk, joten vein sen pentukehään.
Tässä Heilin arvostelu:" Well balanced sable. Lovely head and exceptional good earset. Nice flow through the body. Slightly taller that I would prefer. Goes well front&rear&around." Tuloksena ROP-PENTU.

Varmaan Heilin näyttelyuran kohokohta <3! Tuomari kyllä kehui sitä niin kovin sanallisesti. Sen päätä, sen lihaksia, sen liikettä... (näki siinä juuri niitä hyviä puolia joita minäkin vaaleanpunaisten lasieni läpi ;-) ).
Sisu sai tältä tuomarilta EH, ja Into voitti Avoimet urokset ERI llä mutta ei saanut SAta.

Siitä näyttelyturnee jatkui Sawo Showssa perjantaina ruotsalaisen Michael Johanssonin kehsässä Sisun kanssa. Sieltä Sisulle ERI NUK2.

Ja Heili viralliseen kehään lauantaina. Tuomarina Lidija Okelscen Sloveniasta. Arvostelua alkoi sanoin "Too big Female..." mutta Heili sai EHn. Olin erittäin tyytyväinen ja onnellinen :)!

Sunnuntaina auton nokka kohti Luumäkeä. Tuomarina Pirjo Aaltonen. Tämä tuormari muuten juoksutti ja juoksutti ja juoksutti... Sisu ERI NUK2. Siellä Into sitten kunnostautui; ERI AVK2 SA kera kauniin arvostelun. Kiitos Sirkku kun jaksoit sen esittää <3!



Ja jotta näyttelykesä ei jäänyt torsoksi, ajettiin vielä elokuun puolivälissä sitten Helsinkiin Shetlanninlammaskoirien erikoisnäyttelyyn. Sinne oli tulossa lähes kaikki Helgan pennut joten Helga oli ilmoitettu jälkeläisluokkaan...

"Omista" Sisu oli hieno <3. Se sai ERInomaisen ja sijoittui luokan kolmanneksi kera SAn. Into sai Avoimessa luokassa (Mariannen handlaamana) ERInomaisen sijoittumatta (mutta olin todella onnellinen ja iloinen, koska tuomari ei todellakaan jakanut ERIä kaikille...).

Mutta sitten nämä Helgan ja Oskarin jälkeläiset... Junnu-uroksia oli muistaakseni 16. Mukana 4 Helgan pentua. Näiden sijoitukset: Koda 1 kera SA. Hupi 3 kera SA. Jeti 4 kera SA. Riku sai EH. Junnunarttuja oli 22 joista 6 sai ERIn. Näiden joukossa Martta, joka ei sijoittunut neljän joukkoon mutta sai SAn. Huh huh. Hienot pennut <3!!! Onnea Sirkku!!!

Jälkeläisluokassa Helgan pentue sai KPn ja siten se oli BIS Jälk. Toi on tietty epävirallinen mutta ihana nähdä miten kivoja pentuja sieltä syntyi.

Pikkuhiljaa tässä kaikkea touhutaan. Jospa tänne blogiinkin löytyisi aina silloin tällöin jotain kirjoitettavaa... ettei ihan noita puolen vuoden taukoja pääsisi syntymään...

Ihanaa syksyn jatkoa kaikille!!!