Kyllä mä olisin niin voinut vielä lomailla, noiden säidenkin puolesta, mutta ei auta, tästä tämä hiljalleen palaa "normaaliin".
Talonmaalauksen ja mökkeilyn lomassa käytiin tekemässä muutamia kertoja pikapika treenejä koirien kanssa jotteivat läkähdy ja viime la suunnattiin Varkauteen todellisiin hellekisoihin. Lämpöasteiden määrää kentällä en edes lähde arvuuttelemaan, mutta varjossa sitä taisi olla reilut 30 astetta. Tiedän että mun kunto on aika huono tällä hetkellä ihan siitä syystä että lomalla tuli niin pahasti laiskoteltua, ja toi helle heikensi sitä vielä puolella. Mä olin todella huono ja väsynyt ja ällöttävä... Into ei jäänyt minua odottelemaan vaan paineli totutulla draivilla ja yritin sitä takaa ohjata.
Eka radalla päästiin superpelasteluilla (joku sanoi ettei ole ikinä nähnyt koiran pystyvän suorittamaan rengasta siitä kulmasta mistä Into sen teki) kolmanneksi viimeiselle esteelle nollalla, mutta sitten ohjasin Inton väärälle esteelle ja hyl sieltä sitten tietty napsahti.
Toka radalta taidettiin saada kymppi, kun muurin palikka tipahti ja sitten seikkailin ihan sata lasissa Inton edessä Aalla, jolloin se lähti mun liikkeen mukaan ja hyppäsi Aan ylösmenolta maahan. Oikeasti. Into oli kahdella radalla super, minä en. Ja kontaktit olivat varmaan parhaat ikinä (kun se sai ne mun häirinnän jälkeen suoritettua).
Jani ja Iisa kamppailivat tutun lähtöongelman kanssa ja Iisa varasti kaksi ekaa rataa :(.
Ja siinä kun Jani sai Iisan pysymään lähdössä paikallaan viimeisellä, hyppyradalla, Into hiippaili mun perään... Luulin että saatiin hyl ja ohjaus oli vielä 100% huonompaa kuin niillä kahdella ekalla.
Iisa ohjautui taitavasti Janin kanssa ja ohjautui niin vauhdikkaasti, että nollavoitto niille napsahti!
Voittonolla
Noh...kuuman päivän jälkeen Jani&Janne (joka tuli Varkauteen tuomaan Lyylin) & Iisa lähtivät kohti kotia ja minä Inton&Lyylin&Helgan kanssa jatkettiin etelän suuntaan.
Kymmen maissa oltiin Helsingissä, majoittauduttiin Sannan&Esan&Seljan&Krum&muiden koirien kotiin. Siinä juteltiin ja saalistettiin sisään syöksyneet ampiaiset sekä valmistauduin henkisesti seuraavan päivän koitokseen...
Aamuysiltä treffaattin Sirkun kanssa Tuomrinkylän vinttikoiraradalla ja ihmeteltiin tuomarimuutosta shelttikehässä. Meidän ennakkotietojen mukaan arvostelemassa piti olla unkarilainen mies, mutta kun nimen syötti oikein googleen, niin tämänniminen naistuomarihan sieltä paljastui...
Ilmoitin koirat Helsinkiin siksi, että ajattelin siellä olevan kiltin herrasmiehen joka ei antaisin Helgalle hyl-arviota. Noh, sitä ei nyt sitten edes kokeiltu jo siitäkin syystä että toi koira on täysin karvaton ;-)... Kehään joutui sitten Into. Koska oli (jälleen) helle, koirat tietenkin läähättivät ja tuomari näki että Intolta puuttuu hampaita. Se sitten näytti keskittyvän pöydällä niihin hampaisiin ja mun mielestä se ronkki sen suuta oikein urakalla ja päätyi siihen että siltä muka puuttuu 4 hammasta. P1 alhaalla on niin pieni, että se ei sitä huomannut, mutta mitä noista :( Into sai Hoon, sen liikkeetkin oli huonot (ehkä johtuen myös edellisen päivän hellekisoista)... joskus mua on masentanut jos joku ei tykkää minun Intosta, mutta nyt en saanut masennusta aikaiseksi. Mitä väliä noilla oikeasti on?
Lyyli ei sitten halunnut lainkaan näyttää kauniita valkoisia (ja lukumäärältään täydellisiä) hampaita tuomarille. Ehei, se sai suorastaaan paskahalvauksen. Huoh. Noh, esitin hampaat itse ja ehkä tuomari sitten tykkäsi, kun maahan Lyylin ottaessani kehuin sitä tosi tosi paljon ja jopa hieman riehutin, että sain sen rennoksi... Yllätykseksemme meille "liputettiin" punaista ja Lyyli sai siis erin. Lisäksi tuomari nosti meidät Lystin ( <3) jälkeen kakkoseksi ja antoipa vielä SAn... huisia!
PN-kehässä ei mitään muuta kuin juoksemista, mutta jos ei Lyyli osannut pöydällä käyttäytyä, niin muuten se seisoi ja juoksi oikein hienosti.
Arvostelut kirjoitin noiden sivuille...
Huomenna jatketaan näillä näkymin näyttelyissä, kun Sawo Show pärähtää käyntiin. Illalla myöhään meillä olisi vielä paimennuskisat Inton kanssa Kuttukuussa, joten jos en saa siitä lammashajuja pestyä pois, se saattaa jäädä pois kehästä... Kun meillä on vielä se tottelevaisuus- / häntäongelma, eikä Sirkku ole täällä minua pelastamassa...
Katsotaan nyt.
Helga on mielestäni edistynyt agilityssa. Se tekee kepit jo hienosti. Jos autan hiukan kädellä (vispaan), se tekee ne VAUHDILLA... Kontakteja se menee mielellään ja vielä pitäisi päättää miten ne sille opetetaan. (aloitettiin niin, että tutustutettiin se niihin ilman hajuakaan tuleeko se juoksemaan ne läpi vai pysähtymään...noh, ehkä tämä(kään) ei ole niin vakavaa)
Helga
Nautitaan kesästä kun sitä vielä on. Toiset töissä, toiset lomalla. Toivottavasti nähdään monet teisä Maailmanvoittaja-näyttelyssä, jossa olen taas töissä työnantajani puolesta.
Loppuun yksi video. Ei se meidän agility aina ihan niin huonoa Inton kanssa ole. Treeneissä menee jo suurimmaksi osaksi ihan hienostikkin...
Treeneistä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti