Kisattiin Jkl viime lauantaina. Meni hyvin ja huonosti.
Radat järjestyksessä molemmilla hyl-0-hyl.
Hyvää oli tietty toi agilitynollarata molemmilla. Huonoa oli että siinäkin radalla sain tehtyä megalomaanisen radanlukuvirheen ja melkein pussilla törmäsin Inton kanssa...ohjaus sitten vaihtui (TAAS) lennosta, puomille sain kuin sainkin sen menemään turvallisesta kulmasta (sitä ennen se törmäsi mun jalkoihin ja luulin meidän saaneen siitä vitosen), ja ei jäänyt mitenkään tunne että rata olisi ollut sujuva... Mutta nolla on nolla :) Oltiin sijalla jotain, en tiedä. Jani ja Iisa menivät nätisti lähtötilannetaistelun jälkeen ja olivat sijalla 2. Noi kontaktit sujuu silloin hienosti, kun Iisa kuuntelee lähdössä...
Iisa_0/2
Into_nollarata
Noh, sitähän se ei sitten tehnyt lainkaan ekalla tai vikalla radalla. Kauheaa katsottavaa... Mutta kun ongelma on tiedossa, sitä varten tehdään paljon töitä. Eikä noi lähdöt Intonkaan kanssa (todellakaan) ole hallittuja, mutta ei ihan niin kamalia kuin Iisalla ;-)
Iisa_hr
Into_hr
Iisa_agihyl
Into_agihyl
Intolla oli nyt toisen kerran samaisen kisapaikan jälkeen anturat ihan hellät :( se ihan linkutti illalla. Pesin sen sunnuntaista näyttelyä varten ja selvästi lämmin vesi tuntui anturoissa hyvältä. Rasvailin niitä moneen otteeseen ja aamulla puoli kuusi katsoin miten se kävelee...laitoin Sirkulle viestin, että näyttely jää välistä (linkutti) ja jatkoin unia. Toinen kerta tämänkin, että Jkl näyttely jää välistä. Edellisen kerran oksensin yöllä... Ehkä mä en sinne sitten enää edes ilmoittaudu jatkossa...
Nyt Into kävelee ihan normaalisti. Anturat näyttävät oikein hyviltä ja rasvaus ja "tehohoito" jatkuu. Saa nähdä starttaammeko kotikisoissa.
Sunnuntai sitten saatiin kulumaan kuitenkin koiramaisissa harrastuksissa. Into joutui jäämään ihan autoon, mutta Helga ja Iisa pääsivät agilityhallille ratatreeneihin. Tietenkään Iisan kanssa ei tehty koko rataa; harjoiteltiin lähtötilannetta.
Koska minun on tarkoitus sen kanssa juosta ensi vkl 3 rataa, kokeilin ensin. Ei mitään ongelmaa. Istui kuin tatti. Lähti käskystä. Juoksin rataa sen verran että tein kontaktit. Toimi. Loistavasti :)!!!
Jani kokeili myös. Pelleili ja porsasteli. Kantoi pois kerran ja meni uudestaan. Ei mitään ongelmaa... Toi koira on joskus niin niin niin ........ mutta rakas se on silti. Haasteita haasteita :)
Ja Helga. Meidän hullukaheli.
Ei ollut hirveät odotuksen radan suhteen. Jani ei ole tehnyt lähes koskaan pitkän radan treeniä. Jotain epiksiä kokeillut, ja nehän ovat olleet aika kaaottisia. Kyllä tässäkin näkee, että kun juokseminen tulee mukaan, Helga jää "kiinni" ohjaajaan. Se oikeasti irtoaa ihan hyvinkin pienen radan treeneissä, mutta vauhti ei ole sille vielä kovin hallittavissa.
Helga 1.kokeilu
Helga 2.kokeilu
Janille jäi niiiiiiiiiiiin hyvä mieli tosta. Sanoi että ei ole ikinä hymyillyt yhtä paljon radalla. Vaikka se EI mennyt niinkuin Strömsössä, niin kyllähän tossa pätkittäin laji on jo agilityksi tunnistettavissa. Tosta sai oikein loistavia ajatuksia treenattavien asioiden suhteen.
Ja pakko kertoa tähän loppuun. Lyyli on aikamoisen huikea... Janne on oppinut lyhyessä ajassa hienosti sitä ohjaamaan ja Lyyli on niin rakastettava ja ohjaajaa mielyttävä, että nehän ovat vähintään yhtä pitkällä agilityssa kuin Helga konsanaan! Eilen ne kieputteli sellaista valssihässäkkää ja takanaleikkausta että oksat pois! Kokeiltiin ihan miten Lyyli hyppää 40-45 cm esteet. Ei MINKÄÄNLAISTA ongelmaa, vaikka se ei olekaan todellakaan mikään iso medi. Hienoa!
Hyvillä mielin loppuviikkoa kohden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti