Huh... niin paljon kaikkea mahtui viikkoon... Ajattelinkin jo, että liian hyvin ei voi mennä.
Viime viikon keskiviikkona kaikki kolme silmätarkissa. Iisa ja Into, tuloksena täysin terveet silmät... JES!!!
Helga, yksi ripsi...jonka lisäksi polvet 0/0, sydänkuuntelu; terve. En siis olisi voinut olla tyytyväisempi / onnellisempi tuloksiin!!!
Iisa on jo ollut niin hyvä selän puolesta. Laskettiin ne nyt tiistaina aamulenkillä juoksemaan vapaasti. Tyhmä, tyhmempi, idiootti päätös... Ei ne törmäillyt tai muuta, mutta Iisa teki sellaisen yhtäkkisen käännöksen todella liukkaalla ja sateesta märällä tiellä, jolloin se liukastui pahasti toisella etujalalla... Juoksenteli normisti loppulenkin, mutta... kun oltiin kotona oltu jonkin aikaa näki selvästi että kaikki ei ollut hyvin :(
Näistä mun sydän ei tykkää, ei sitten yhtään... yhtälönä koira joka ei näytä kipua + näkee että sitä koskee=maailman suurin ahdistus
Jotta kaikki maailman tähdet sattuivat tiistaina osoittamaan tämän vaalenasinisen omakotitalon kohdalle, niin meillä oli jo iät ja ajat tätä ennen varattu aika fysioterapeutti Susanna Vartiaiselle. En odottanut käyntiä turhaan... Susanna sanoi, että Iisa on siitä jännä koira, että se kertoo mitä pitää tehdä. Silmillään. Mä katsoin sitä koko ajan. Se tekee sen todella. Se on vaan niin hieno ja viisas koira! (Tästä todella saa ja voi olla eri mieltä!!!) Hoidon jälkeen se nukahti. Se nukkui koko Inton (joka oli taas yllättävän hyvässä kunnossa) hoidon ajan.
Illalla se oli hieman jäykkä siitä kohdasta joka venähti lenkillä, mutta aamulla kuin oma itsensä... Meidän onni oli, että päästiin heti hoitoon. Ja se, että saatiin todella ammattimaista hoitoa! Kiitos Susanna, me ei heivata vielä noita SM-kisoja ö-kansioon... jospa me sinne päästäisiin... Tai ehkä lähinnä Jani Iisan kanssa.
Sillä me Inton kanssa (mikäli ollaan tietty kunnossa), olemme myös oikeutettuja osallistumaan! Kotikisat... lyhyt matka, loistava fiilis, tutut esteet.
Ensimmäinen hyppyrata vedettiin hyvällä sykkeellä. Ei se tuntunut flow-radalta ja luulin että pituuden palikkaan kosahti tämänkin rata... mutta ei. Kuulutus kertoi, että virheetön rata. Ajankin kertoi. Se oli ihan hirmuisen hyvä :)
En jäänyt muita kuuntelemaan. Tollaisen radan jälkeen kiittelin Intoa ja kerroin miten maailman paras rakas agilitykaveri se on... Rata oli hyvä, se tuntui kivalta ja kisakavereitten kertoman mukaan se näytti hyvältä. Nollaa toivoin, pituuden palikkaa pelkäsin. Menin katsomaan tulokset.
NOLLAVOITTO!!! H-sert, osallistumisoikeus SM-kisoihin, SEKÄ MM-karsintoihin!!! Oikeasti, tämä ei voi sattua meille, ei missään unelmissa... Huh! Oikesti... Noh, jotta ei ihan menisi kuin Strömössä, tästä ei ole videota, jonka olisin jo kuluttanut loppuun. Tämä rata pysyy vain minun omissa unelmissani <3!
Agirata hyl ja toinen hyppyrata NOLLA! Ohhohhoijaa... me tehtiin jota mitä ei vaan tapahdu :) Hih :-)
Peruin osallistumisen ensi viikonlopun Joensuun kisoihin. Me kisataan vielä jos siltä tuntuu ennen sm-kisoja. Jos Iisa ei ole kunnossa, ei mua kiinnosta agility ihan hirveästi. Nyt kuitenkin näyttää hyvältä. Toivokaa, että asiantila säilyy ja se ehkä sitten noissa kisoissa pääsee radalle! Mutta vain jos on 100%kunnossa!
Helga sitten pääsi selkävaivaisen Janin kanssa käymään hallilla. Janin selkä on ollut hieman huonona tuon episodinsa jälkeen. Tämä on eiliseltä...
https://www.youtube.com/watch?v=cdkccbgGfyQ
Helga on (mun mielestä) aika huikea...ainakin se tykkää juosta lujaa <3!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti