...ihan noin vaan... miten voikaan 2 viikkoa kulua niin nopeasti? Pöh :-(
Noh, positiivista. Vaikka joka puolella tuntuu jylläävään jos jonkinlaista flunssaa ja norovirusta, säästyttiin niiltä (vaikka ihan rehellisesti sellainen "pikadieetti" ei tekisi tässä kohtaa yhtään pahaa...).
Mitä tehtiin? No toki ulkoiltiin, lenkkeiltiin, käytiin agilitya harrastamassa, ratsatettiin Myssyllä (kävin jopa muutamassa valmennuksessa :DDD), KATSOTTIIN ELOKUVIA (yömyöhään), syötiin, saatiin vieraita (Selja&Sanna&Esa&Krum&koissut), ja kruunuksi sitten valmentauduttiin ystävämme Elisan opein eilen agilityssa.
Siitä muutamalla sanalla. Into oli innokas. Se meni hienosti, en osannut ohjata tarpeeksi hyvin:-( Jäimme junnaamaan yhtä kohtaa, joka kostautuu tossa myöhemmin... Rata oli oikeasti ihan hirmuisen kiva, paljon piti juosta, mutta myös tekniikat sai (si) hallita :-). Oli niin ihanaa mennä taas Inton kanssa, mutta sitten sanoin pohje irti työsopimuksen ja se olikin siinä. En uskalla sitä rasittaa sen jälkeen kun se "poksahtaa", joten en sitten saanut onnistumisen tunnetta:(.
Into_ja_Jaana
MUTTA, koska Elisa oli ystävällinen, niin hän myöntyi kokeilemaan Inton kanssa... Ja, noh, joo... Kun ohjaaja osaa, niin kyllähän koirakin osaa. Se yhden kohdan jankkaaminen kostautuu videolla tossa, missä Into ei irtoa tohon suoraan putkeen (se meni siihen alussa niiiiiin lujaa), mutta noita meidän jo etukäteen vaikeina tiedettyjä kohtia lukuunottamatta. WAU <3! Kiitos Elisa!
Into_ja_Elisa
Jani ja Iisa. Kerrankin olin AIVAN HILJAA. Koko valmennuksen ajan. Ei mulla ollut mitään sanottavaa, mun suu oli sanoinkuvannollisesti auki. Iisa meni, ei kysellyt, ei himmaillut. Hyppäsi tyhjäänhypyt, kepitti takanaleikkaukksineen kaikkineen, irtosi putkiin jnejne. Elisa sanoi, ettei ole koskaan nähnyt Iisan menevän niin lujaa :-) JESJESJESJES!!! Ja se oli vielä pisteenä iin päälle tosi kuuliainen. Tässä on yhdistettynä useampi yritys ja viimeisellä tulee pari kieltoa ja siihen putkeenkaan se ei lähde. Jani astuu sen jalan päälle vähän aikaisemmin + molemmat alkavat olla jo hyvin väsyneitä...mutta HIENOA MENOA (anteeksi, mä vaan huudan...:D)
Iisa_ja_Jani
Noh, mikäs tässä. Aloitettiin työt, joista olen todella pihalla (ja hyvin ulkoistanut itseni jopa saamalla salasanan vanhaksi koneella:D), parannetaan nyt toi pohje, jotta pääsisi jälleen juoksemaan ja ratsastamaan. Vakaa aikomus on nyt tammikuun aikana elää terveellisesti ja yrittää saada hieman kuntoa kohoamaan!
Ja hyvät rakkaat ihmiset jotka tänne blogiin eksytte...pitäkää peukkuja että Intosta tulisi isukki tässä tulevien kuukausien aikana!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti